keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Ihan tavallinen lauantai varikolla


Wilhelm perinteinen 

 

Wilhelm on saapunut paikalle jo tunnin ennen radan aukeamista. Ensimmäisen tunnin aikana hän on ehtinyt siivoamaan grillikatoksen, haravoimaan varikon ja tekemään sylillisen polttopuita. Wilhelm käy ajamassa kaksi kierrosta kolmen tunnin aikana. Tuona aikana hän ehtii kiertämään varikon läpi kertaalleen ja kyselemään kaikilta viimeisimmät pyöräpäivitykset ja vetomiesuutiset. Wilhelm suunnittelee lähtevänsä kolmannelle kierrokselle, mutta grillikatoksesta nouseva savu on liian kutsuva. Wilhelm siirtyy makkarapartioon. 


Back in da days 

 

Takavuosien tähtikuski kurvaa paikalle vm. -04 KTM 200 EXC:llä. Old Star laskee rossiradalla vanhanliiton mantsalinkkuja Sinisalon takki villisti lepattaen. Vauhti on edelleen tallella ja vuosia sitten tehdyillä peruskuntopohjilla stara ajaakin 1,5 tuntia putkeen, ennen siirtymistä grillikatoksen suojiin. Makkarapaikalla hän kertoo ajan kultaamia muistoja -97 vuoden päitsistä, jolloin se ajettiin nelipäiväisenä ja luntakin oli sinä talvena vielä kesäkuussa metrin kinokset. Kulta-aikoja muistellen vanhanliiton mantsakettu ajaakin kesät ja talvet spoorisaappailla ja lahkeet totutusti saappaiden päällä. 


Vetomies 

 

Vetomies saapuu paikalle. Voimabiisiä pienen jalkapallon kokoisista kuulokkeista kuunnellen hän pukee päällensä sponsoreiden mainoksilla täyteen tikatun verryttelyasun ja tekee tehokkaan alkulämmittelyn SML:än venyttelyoppaan mukaisesti. Vetomies lämmittää pyörän huolellisesti ja naksauttaa ylikunnosta kertovan sykekellon päälle. Ennen pätkälle lähtöä, hän tekee 2min 45 sekuntia kestävät maneerit, joihin kuuluu kaasun pumppaaminen, käsien venyttäminen, paikallaan istuminen, tyhjyyteen tuijottaminen, lisää kaasun pumppaamista, pään ravistelu ja pieni karjaisu. Kello päälle, kierrokset 6000rpm ja ja vetomies säntää reitille kuin makuulta yllätetty rusakko. Hän ajaa 11x9min kierrokset minuutin palautuksella, johon kuuluu lasihuolto ja hörppäys Kunto24-urheilujuomasta. Lopuksi vetomies venyttelee taas ja kiiruhtaa puolen tunnin päästä alkavalle sulkapallovuorolle. 


Naksuttelija 

 

Naksuttelijalla on juuri shimmmistä tulleet iskarit ensimmäistä kertaa ajossa. Iskareihin on haettu tälläkin kertaa lisää pintaherkkyyttä. Naksuttelija vetää lyhyitä kahden minuutin vetoja ja palaa aina tämän jälkeen varikolle. Varikolla löysätään comppia, vähennetään esijännitystä, lasketaan putkia ja kirrataan paluuta. Tunnin session jälkeen iskarisäädöt on saatu sopivasti sekoitettua ja naksuttelija ei edelleenkään ole tyytyväinen. Makkarapaikalla naksuttelija kertoo vievänsä iskarit uudelleen shimmattavaksi, jotta niistä saisi pintaherkemmät. Vauhti löytyy säädöistä. 


Huoleton 

 

Huoleton kurvaa varikolle vartin sovitusta ajasta myöhässä. Pakettiauton kontista huoleton huutelee varikolle ja kyselee onko kenelläkään mukana ylimääräistä polvisuojaa. Kontista hän taluttaa edellisen neljän ajokerran jälkeen pesemättä jääneen pyörän ja ryhtyy tankkaushommiin. Nippusiteellä hän korjaa samalla roikkuvan pohjanpanssarin ja paikkaa jesarilla repsottavan penkinpäällisen. Huoleton ajaa pohja-aikoja reitille, ennen kuin äänenvaimennin putoaa reitille. Huoleton poistuu paikalta vähin äänin ja unohtaa varikolle huoltomaton ja pukin.



Tehtaan tarrasarja 

 

Tämä kaveri saapuu paikalle ensi vuoden mallistoon kuuluvalla jatko-ohjaamo pakettiautolla. Ruskealla nahkalla ja alcantaralla sisustetussa suunnittelijan ideoimassa välitilassa hän pukee päällensä ajovaatteet, jotka on pesty ja mankeloitu edellisen ajokerran jälkeen. Ajovarustekuvaston kansikuvalta näyttävästä takatilasta hän taluttaa ulos billet-osista kimaltavan uuden karhean pyöränsä. Silikonispray leijuu vielä ilmassa, kun hän ottaa muutaman kuvan pyörästään instagramiin varikkopukin päällä. #endurolife #mylife ”Tehdaskuski” ajaa muutaman kierroksen kurapasseja kierrellen ja hieman kuraisen kelin siivittämänä siirtyy melko pian tallille pesemään pyöräänsä. 


 

Kädet puutuu 

 

Käsien puutumisesta kärsivän edellisestä ajokerrasta on pakon saattelemana vierähtänyt liian kauan aikaa. Siksi hän säntääkin intoa täynnä suoraan peräkärryn päältä reitille. Arjen kiireistä kärsivä perheenisä ajaakin SM-kärjen vauhtia ensimmäiset 400 metriä. Tämän jälkeen käsivarret eivät juurikaan eroa suomalaisesta koivuklapista. Loput neljä kierrosta hän ajelee rauhassa pitäen välillä käsien ravistelutaukoja ja yrittäen saada puristettua tunnottomilla tumpuillaan edes jonkinlaisen otteen pyöränsä sarvista. Hiki kirvelee silmiä ja krampit kiusaavat takareisiä kun hän sitoo pyöräänsä kahdeksalla eri liinalla takaisin ruosteiseen Muuli-peräkärryyn. Puristusvoima palautuu käsiin seuraavan kahden viikon kuluessa. Faija-kuski ei ehdi jäädä makkaranpaistoon, sillä tytär pitää viedä kaverisynttäreille ja pojan jalkapallotreenit alkavat pian.


Valitettavasti löydän itseäni näistä jokaisesta.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti